NEW YORK / EuroWire / – Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri António Guterres kehotti hallituksia tekemään suojeluvastuullisuudesta rutiininomaisen osan kansallista politiikkaa ja sanoi, että konfliktit, rankaisemattomuus ja teknologiariskit ovat lisänneet joukkotuhojen vaaraa. Hänen kabinettipäällikkönsä Courtenay Rattray antoi lausunnon yleiskokouksen keskustelussa kansanmurhan, sotarikosten, etnisen puhdistuksen ja rikosten ihmisyyttä vastaan ehkäisemisestä.
Guterresin mukaan maailmassa oli yli 120 konfliktia vuonna 2025. Hän sanoi konfliktien pitkittyneen, monimutkaistuneen ja kytköksissä rajojen yli olevan yhteyksissä. Huomautuksissa yhdistettiin lisääntyvä väkivalta kansainvälisen oikeuden ja globaalien normien heikkoon kunnioittamiseen. Hän sanoi, että varhaiset varoitusmerkit jäävät usein huomiotta. Toimia tehdään usein vasta sen jälkeen, kun siviilit ovat kärsineet vakavaa vahinkoa.
Suojeluvastuu eli R2P on peräisin vuoden 2005 maailmankokouksen päätöslauselmasta. Tämän sitoumuksen mukaan jokaisella valtiolla on ensisijainen velvollisuus suojella väestöään neljältä julmalta rikokselta. Kansainvälinen yhteisö suostui myös auttamaan valtioita täyttämään tämän velvollisuuden rauhanomaisin keinoin. Yhteisiä toimia voidaan toteuttaa turvallisuusneuvoston kautta, kun kansalliset viranomaiset epäonnistuvat ja rauhanomaiset toimet osoittautuvat riittämättömiksi.
Julmuuden ehkäisy poliittisena työnä
Huhtikuussa julkaistussa pääsihteerin raportissa esitettiin viitekehys kestävälle täytäntöönpanolle kansallisella, alueellisella ja monenvälisellä tasolla. Raportissa todettiin, että ennaltaehkäisyn ja suojelun tulisi muokata julkista politiikkaa vakauden, uusien riskien, aktiivisen kriisin ja konfliktien jälkeisen toipumisen aikana. Siinä kehotettiin valtioita rakentamaan kansallisia ennaltaehkäisyjärjestelmiä, nimeämään yhteyspisteitä ja parantamaan koordinointia ministeriöiden, turvallisuuselinten ja oikeusjärjestelmien välillä.
Raportissa korostettiin myös kumppanuuksia kansalaisyhteiskunnan, alueellisten järjestöjen ja kansainvälisten elinten kanssa. Siinä todettiin, että valtioiden tulisi puuttua julmuuksien riskeihin sovittelun, ennaltaehkäisevän diplomatian, ihmisoikeustyön ja vastuuvelvollisuuden avulla. Guterres vaati vahvempaa tukea uhreille ja heidän yhteisöilleen. Hän sanoi, että ennaltaehkäisy riippuu myös yleisön luottamuksesta, osallistavasta hallinnosta ja instituutioista, jotka reagoivat ennen kuin väkivalta leviää.
Teknologiariskit lisäävät painetta
Guterres viittasi uusiin riskeihin, jotka liittyvät kehittyviin teknologioihin. Hän mainitsi kehittyneempiä aseita, kuten droneja ja yhä autonomisempia järjestelmiä. Hän varoitti myös, että vihapuhe, misinformaatio ja disinformaatio voivat levitä nopeasti verkossa. Hän sanoi, että nämä uhat voivat kärjistää eripuraa ja lisätä riskejä yhteisöille, jotka ovat jo valmiiksi paineen alla konfliktien, epävakauden tai syrjinnän vuoksi.
Yleiskokouksen keskustelussa tarkasteltiin YK:n uusinta raporttia kohdassa, joka käsittelee suojeluvelvollisuutta ja julmuusrikosten ehkäisyä. Yleiskokous on pitänyt aiheesta vuosittaisia kokouksia vuodesta 2018 lähtien. Guterres kehotti jäsenvaltioita toimimaan ennen kuin varoitusmerkit eskaloituvat joukkotekoiksi. Hänen viestinsä asetti varhaisen toiminnan, oikeudellisen vastuun ja kansallisen valmiuden suojeluvastuun agendan keskiöön.
Artikkeli YK ajaa julmuuksien ehkäisyä maailmanlaajuisten konfliktien keskellä ilmestyi ensimmäisenä British Briefissä .